Olet juuri avannut uuden lämpökamerasi pakkauksen. Se näyttää upealta, tuntuu vankalta, ja olet valmis lähtemään maastoon. Ennen kuin lähdet, sinun on kuitenkin hyvä tietää muutamia asioita. Oikea kalibrointi ja säännöllinen huolto ovat se tekijä, joka erottaa lämpökameran, joka toimii hyvin vuosikymmenen ajan, sellaisesta, jonka kuva muuttuu epäselväksi jo yhden kauden jälkeen. Olemme koonneet tämän oppaan osoitteeseen Pixfra opastamaan sinua kaikessa — ensimmäisestä käynnistyksestä pitkäaikaiseen säilytykseen. Käytitpä sitten lämpökameraa, monokulaaria tai etukiinnikettä, nämä ohjeet pätevät kaikkiin laitteisiin.
Mitä lämpökalibrointi oikeastaan tekee
Selvitetään yksi asia heti aluksi: kun puhumme lämpökameran kalibroinnista, emme tarkoita samaa asiaa kuin kiväärin kiikarin nollaus. Kalibrointi — jota kutsutaan joskus myös nimillä NUC (Non-Uniformity Correction) tai FFC (Flat Field Correction) — on anturitasolla tapahtuva prosessi, joka pitää lämpökuvan puhtaana, tasaisena ja ilman häiriöitä. Lämpökamerat ovat erittäin herkkiä ympäristön lämpötilan muutoksille, ja koska lämpötila vaihtelee jatkuvasti, laitteen on päivitettävä tietojaan säännöllisesti, jotta se voi mitata lämpötilaerot tarkasti. Ilman tätä prosessia kuva alkaa näyttää rakeiselta, haalistuneelta tai siinä näkyy viivoja, joiden ei pitäisi olla siellä.
Tässä on yksinkertaistettu selitys siitä, mitä kalibroinnin aikana tapahtuu. Kalibroinnin aikana laite peittää anturinsa hetkeksi sulkimella, jotta saadaan tasainen ja vakiolämpötilalukema. Laite käyttää tätä tasaista vertailuarvoa nollatakseen kunkin pikselin reagoinnin infrapunasäteilyyn. Voidaan ajatella, että kyseessä on lähtötason nollaaminen, jotta anturi tietää jälleen, miltä “neutraali” tilanne näyttää. Laitteen käytön aikana sisäiset lämpötilan muutokset saavat kunkin pikselin reagoimaan hieman eri tavalla, mikä aiheuttaa epätasaisuutta kuvassa. Ilman kalibrointia kuvaan syntyy näkyviä häiriöitä. Kun korjaus on suoritettu, nämä häiriöt katoavat ja kuva on jälleen terävä ja kontrastikas.
Useimmat huomaavat kalibroinnin ensimmäistä kertaa, kun näyttö jumiutuu hetkeksi. Kylmissä olosuhteissa kalibrointi tapahtuu useammin käytön ensimmäisten minuuttien aikana. Tämä on odotettua käyttäytymistä, ei vikaa. Lämpökuva jumiutuu, koska anturi ei pysty tuottamaan kelvollista kuvaa kalibroinnin aikana. Kun kalibrointi alkaa, vertailupinta estää anturin signaalin. Tällä hetkellä laitteella ei ole käyttökelpoista kuvatietoa. Virheellisten tietojen näyttämisen välttämiseksi järjestelmä pitää viimeisen kelvollisen kuvan näytöllä. Tämä aiheuttaa lyhyen jumiutumisen. Jumiutuminen ei ole toimintahäiriö. Se on toiminnallinen vaatimus, joka varmistaa kalibroinnin tarkkuuden ja estää kuvien vioittumisen. Älä siis hätäänny, kun näin tapahtuu – se tarkoittaa, että laitteesi toimii juuri niin kuin sen pitääkin. Kalibroinnin tiheys riippuu laitteen käyttöajasta. Mitä pidempään lämpökamera on jatkuvassa käytössä, sitä harvemmin kalibrointia tarvitaan. Huomaat, että kalibrointeja tarvitaan useammin laitteen käynnistämisen jälkeisinä ensimmäisinä minuutteina, etenkin kylmällä säällä, ja sitten harvemmin, kun laite lämpenee ja vakiintuu.
Lämpömittarin kalibrointi
Useimmissa nykyaikaisissa lämpökameroissa on kolme kalibrointitilaa: automaattinen, puoliautomaattinen ja manuaalinen. Kalibrointitiloja on kolme: manuaalinen, automaattinen ja puoliautomaattinen. Jokaisella on oma käyttötarkoituksensa riippuen siitä, mitä kentällä teet. Käydään ne läpi, jotta voit valita tilanteeseesi sopivan.
Automaattitila Tätä suosittelemme useimmille käyttäjille, etenkin jos olet vasta-alkaja lämpökameran käytössä. Automaattisessa kalibroinnissa ohjelmistoalgoritmi käyttää ajastinta tai muuta ohjelmistotoimintoa, joka tarkkailee kuvan laadun heikkenemistä. Kun laitetta kalibroidaan, kuva jäätyy sekunniksi tai kahdeksi, ja useimmissa laitteissa suljin sulkeutuu kalibroinnin ajaksi. Sulkimen avautumiseen ja sulkeutumiseen liittyy selvä ääni. Sinun ei tarvitse miettiä asiaa – laite hoitaa kaiken itse. Ainoa haittapuoli on sisäisen sulkimen aiheuttama lyhyt napsahdusääni, jota jotkut metsästäjät eivät pidä, kun he istuvat hiljaisella metsästyspaikalla. Puoliautomaattinen tila sen avulla voit käynnistää kalibroinnin painikkeen painalluksella, mutta se käyttää sisäistä suljinta, joten se on silti nopeaa ja siistiä. Manuaalinen tila on hiljaisin vaihtoehto. Manuaalisessa kalibrointitilassa käyttäjän on painettava painiketta ja suljettava etusuojus käsin. Manuaalisen kalibrointitilan etuna on, että se on huomattavasti hiljaisempi kuin muut kaksi tilaa, joissa käytetään sulkimia. Painat painiketta ja peität objektiivin itse – joko objektiivin suojuksella tai kädelläsi – joten sulkimen napsahdusta ei kuulu lainkaan. Tämä on suosikki vaihtoehto metsästäjille, jotka tarvitsevat täydellistä hiljaisuutta lähietäisyydeltä tapahtuvassa saalistajien tai villisikojen metsästyksessä.
Riippumatta siitä, mitä tilaa käytät, on olemassa muutamia käytännön sääntöjä, joita on syytä noudattaa. Monet kuvanlaatuongelmat, jotka näyttävät huonolta kontrastilta tai heikolta terävyydeltä, johtuvat itse asiassa kalibroinnin siirtymästä. Suorita FFC-kalibrointi, kun kuva alkaa näyttää epätasaiselta näytön eri osissa. Yleisiä merkkejä ovat raidoitus, täplät tai samea “likaisen lasin” vaikutelma, jota ei ollut vielä muutama minuutti sitten. Huomaat tämän usein suuren lämpötilan muutoksen jälkeen, kuten astuessasi lämpimästä kuorma-autosta kylmään ilmaan. Neuvomme: Kalibroi laite uudelleen ennen kuin alat säätää asetuksia. Jos kuva on siirtynyt, saatat päätyä säätämään kontrastia tai terävyyttä liikaa kompensoidaksesi väliaikaista ongelmaa. Se johtaa yleensä myöhemmin karheampaan kuvaan. Parempi järjestys on yksinkertainen: tarkenna ensin, suorita sitten FFC ja arvioi vasta sen jälkeen kuva. Tämä työnkulku säästää sinut säätämästä asetuksia, jotka eivät olleet ongelman syy alun perinkään. Jos haluat perehtyä tarkemmin oikeaan kalibrointiin sopiviin varusteisiin – kuten laadukkaisiin kiinnikkeisiin ja akkuihin – tutustu oppaaseemme osoitteessa parhaat lisävarusteet lämpökameran suorituskyvyn parantamiseen.
Vielä yksi asia, joka aiheuttaa hämmennystä: kalibrointi ja nollaus ovat kaksi eri asiaa. Kalibrointi koskee anturin kuvanlaatua. Nollaus kohdistaa tähtäinristikon kiväärin osumapisteeseen. Tarkkaan ampumiseen lämpökamera on kalibroitava, jotta kuva kohdistuu oikein kiväärin laukauksen osumapisteeseen. Tarvitset molempia, ja ne toimivat yhdessä – mutta älä sekoita niitä keskenään. Suorita aina kalibrointi (NUC) ennen kuin aloitat nollapisteen säätämisen. Anturin kuvan siirtyminen voi saada tähtäyspisteesi näyttämään väärältä, vaikka todellinen ongelma onkin vain anturin kohina, ei kiikarin kohdistus.
Linssien puhdistus ja optiikan hoito
Lämpökameraasi linssi ei ole sama kuin päiväkäyttöisen kiikarin lasi. Lämpökameran linssit eivät ole tavallista lasia. Ne on valmistettu germaniumista tai muista erikoismateriaaleista, ja niissä on herkät pinnoitteet, jotka vaativat varovaista käsittelyä. Germanium on kallista, ja näiden linssien heijastamattomat pinnoitteet ovat herkkiä paineelle, kemikaaleille ja jopa ihon rasvalle. Jos puhdistat ne väärin, aiheutat vaurioita, joita mikään kalibrointi ei voi korjata.
Tässä on suosittelemamme puhdistusmenettely. Älä koskaan pyyhi pölyistä linssiä suoraan. Irtonaiset pöly- tai hiekkahiukkaset voivat naarmuttaa pintaa. Aloita aina kevyellä paineilmapuhaltimella tai pehmeällä optisella harjalla, jotta lika irtoaa ilman kitkaa. Älä puhalla linssiin hengitykselläsi (kondenssijäljet) tai käytä paperipyyhkeitä, paperipyyhkeitä tai karkeita kankaita, sillä ne aiheuttavat mikroviiltoja. Kun irtonainen pöly on poistettu, laita muutama tippa optista puhdistusainetta suoraan liinaan, älä koskaan itse linssille, jotta neste ei pääse tunkeutumaan linssiin. Pyyhi linssiä varovasti pyörivin liikkein keskeltä ulospäin. Siinä kaikki. Ei mitään hienoja tekniikoita. Vain kärsivällisyyttä ja oikeat välineet.
Tässä on ammattilaisen vinkki, jonka olemme oppineet vuosien kenttäkokemuksen perusteella: Puhdista lämpökameran linssi vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä, ja vain silloin, kun siinä on näkyvää likaa tai sormenjälkiä. Liiallinen puhdistaminen voi itse asiassa kuluttaa heijastuksenestopäällysteen nopeammin kuin pieni pölymäärä ikinä tekisi. Ohut pölykerros on paljon vähemmän haitallista kuin hankaaminen väärällä liinalla. Ylös käännettävät objektiivinsuojukset ovat tässä paras ystäväsi – ne pitävät roskat poissa, joten sinun ei tarvitse puhdistaa niin usein. Ja kun kyse on kemikaaleista, vältä kokonaan kotitalouksien lasinpuhdistusaineita. Vältä tavallisten silmälasien puhdistusaineiden käyttöä lämpökameroissa. Lämpökameroiden linsseissä käytetään germaniumia tai erikoismateriaaleja, joiden ainutlaatuiset pinnoitteet reagoivat eri tavalla kuin tavallinen lasi. Käytä optisille laitteille erityisesti suunniteltuja linssipuhdistusaineita, jotka sisältävät vähintään 30%-isopropyylialkoholia tai 96%-isopropyylialkoholiliuoksia. Tavalliset silmälasien puhdistusaineet voivat sisältää lisäaineita, jotka vahingoittavat lämpökameran pinnoitteita ja heikentävät kuvanlaatua ajan myötä.
Objektiivien puhdistuksen pikaopas
Vaihe Työkalu Huomautukset 1. Poista irtonainen pöly Ilmapuhallin tai pehmeä optinen harja Älä koskaan pyyhi kuivaa, pölyistä linssiä 2. Levitä puhdistusainetta Optisen luokan liuos mikrokuituliinalla Älä koskaan suihkuta suoraan linssille 3. Pyyhi varovasti Mikrokuituliina, pyöreät liikkeet Keskitä ulospäin; älä paina 4. Tarkista Silmämääräinen tarkastus valaistuksessa Toista vain tarvittaessa 5. Suojaa Ylös käännettävä objektiivin suojus Peitä aina, kun laitetta ei käytetä
Akun kunto ja laiteohjelmistopäivitykset
Akun hallintaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ja se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi lämpökamerat eivät toimi kentällä odotetulla tavalla. Useimmat lämpökamerat toimivat yhdellä latauksella 3–8 tuntia asetuksista, lämpötilasta ja näytön kirkkaudesta riippuen. Lämpökamerat kuluttavat paljon akkua, varsinkin jos niitä käytetään pitkiä aikoja. Varmistaaksesi, että laitteesi akku kestää, vältä näytön kirkkauden asettamista maksimitasolle, jos se ei ole tarpeen. Käytä virransäästötilaa aina kun mahdollista ja ota mukaan ylimääräisiä akkuja tai kannettava laturi, jos suunnittelet pitkää käyttöjaksoa.
Kylmä sää vaikuttaa akun suorituskykyyn enemmän kuin useimmat ihmiset ymmärtävät. Olemme havainneet, että täyteen ladatut litiumakut menettävät 20–30% tehollisesta kapasiteetistaan pakkaslämpötiloissa. Säilytä vara-akkuja sisätaskussa lähellä kehoasi, jotta ne pysyvät lämpiminä. Useimmat lämpökamerat toimivat ladattavilla tai vaihdettavilla akuilla. Asianmukainen akkujen hoito on ratkaisevan tärkeää, jotta laitteen toiminta pysyy keskeytyksettömänä. Pitkäaikaista varastointia varten poista akut aina laitteesta vuotojen estämiseksi, sillä vuodot voivat vahingoittaa sisäisiä komponentteja. Jos kiikarisi käyttää ladattavia akkuja, lataa niitä säännöllisesti, myös silloin kun laitetta ei käytetä, jotta niiden käyttöikä säilyy. Vältä ylilatausta, sillä se voi johtaa ylikuumenemiseen ja akun suorituskyvyn heikkenemiseen. Ota mukaan varaparistoja pitkille retkille, jotta laite ei lakkaa toimimasta maastossa. Ja jos olet koko yön kestävillä metsästysretkillä, harkitse laitteen yhdistämistä ulkoiseen virtapankkiin. Monet nykyaikaiset lämpökamerat tukevat USB-virransyöttöä, mikä tarkoittaa, että voit käyttää laitetta 10 tuntia tai kauemmin ilman huolta tyhjistä paristoista.
Keskeinen tieto: Useimpien lämpökameroiden lämpöanturin käyttöikä on 40 000–60 000 tuntia, kun taas näyttöjen käyttöikä on tyypillisesti noin 10 vuotta. Se on pitkä käyttöikä, jos laitetta hoidetaan asianmukaisesti – ja akun hallinta on tässä yhteydessä erittäin tärkeää.
Laiteohjelmisto on tämän osion toinen puoli, ja se jää usein kokonaan huomiotta. Tarkista laiteohjelmistopäivitykset säännöllisesti ja asenna ne valmistajan suositusten mukaisesti. Laiteohjelmistopäivitykset voivat parantaa laitteen suorituskykyä ja toiminnallisuutta. Me Pixfrassa julkaisemme laiteohjelmistopäivityksiä virheiden korjaamiseksi, kuvankäsittelyn parantamiseksi ja toisinaan jopa uusien ominaisuuksien lisäämiseksi. Vanhentuneen laiteohjelmiston käyttäminen on kuin ajaisi vanhoilla renkailla – se saattaa toimia, mutta et saa laitteistostasi parasta irti. Testaa akun kunto, päivitä laiteohjelmisto ja kalibroi anturi vähintään kuukautta ennen metsästyskauden alkua, jotta et jää paitsi kauden avausillasta. Sisällytä laiteohjelmiston tarkistukset kauden alkun valmisteluihin akkujen testaamisen ja anturin kalibroinnin ohella, niin vältät yllätykset juuri silloin, kun se on tärkeintä.
Varastointi ja pitkäaikainen huolto
Se, miten säilytät lämpökameran, kun sitä ei käytetä, on yhtä tärkeää kuin se, miten käsittelet sitä maastossa. Metsästyksen jälkeen lämpökameran asianmukainen säilytys varmistaa, että se on valmiina tuleviin retkiin. Valitse viileä, kuiva paikka, jossa lämpötila on tasainen ja ilmankosteus alhainen, jotta vältät kondenssin muodostumisen. Ajattele sitä kuin varusteiden huolellista säilyttämistä, jotta ne säilyttävät huippukuntoonsa. Kosteus on tässä suurin vihollinen. Jopa vedenpitäviksi luokitelluissa kiikareissa voi muodostua sisäistä kondenssia, jos niitä siirretään liian nopeasti äärimmäisten olosuhteiden välillä. Jopa vedenpitävät kiikarit voivat kärsiä sisäisestä kondenssivedestä, jos ne altistuvat nopeille lämpötilan muutoksille. Huono sää, kuten sade tai äärimmäiset lämpötilat, voi vaikuttaa merkittävästi lämpökikareiden suorituskykyyn, minkä vuoksi on erittäin tärkeää suojata ne kosteudelta. Anna lämpökikarin aina sopeutua hitaasti, kun siirryt äärimmäisistä ympäristöistä toisiin.
Metsästysretkien väliseen lyhytaikaiseen säilytykseen sopii erinomaisesti pehmustettu taktinen laukku tai kova kotelo. Käytä säilytyskotelossa silikageelipusseja tai muita kosteutta imeviä materiaaleja kondenssiveden muodostumisen estämiseksi. Kuljetukseen sopivat parhaiten kovakuoriset laukut, joissa on mittatilaustyönä tehdyt vaahtomuovisisäkkeet, kun taas pehmustetut laukut, joissa on helposti avattavat lokerot, sopivat hyvin kenttäkäyttöön. Käsittelimme molempia aiheita yksityiskohtaisesti artikkelissamme lisävarusteopas. Pitkäaikaista säilytystä varten — esimerkiksi sesongin ulkopuolella — on syytä noudattaa muutamia lisäohjeita. Poista paristot, puhdista objektiivi vielä kerran varovasti, aseta suojukset paikoilleen ja säilytä laitetta ilmastoidussa tilassa. Poista kosteutta säilytystilasta ja käytä siellä ilmankuivaajaa optimaalisen kosteustason ylläpitämiseksi. Tarkista laiteohjelmistopäivitykset ennen varastointia varmistaaksesi, että kiikarin laiteohjelmisto on ajan tasalla, ja välttääksesi yhteensopivuusongelmia, kun otat sen uudelleen käyttöön. Kirjaa muistiin suosikkiasetuksesi ja -konfiguraatiosi, jotta voit asettaa kiikarin nopeasti käyttövalmiiksi tarvittaessa.
Älä unohda silmämääräisiä tarkastuksia. Tarkista säännöllisesti, onko laitteessa kulumisen tai vaurioiden merkkejä, kuten löysiä ruuveja, halkeamia tai kuluneita tiivisteitä. Pienten ongelmien korjaaminen varhaisessa vaiheessa estää suurempien ongelmien syntymisen myöhemmin. Jotkin optiset laitteet vaativat säännöllistä kalibrointia tarkkuuden ylläpitämiseksi, erityisesti pitkäaikaisen käytön tai äärimmäisissä olosuhteissa altistumisen jälkeen. Löysä kiinnitysruuvi tai haljennut tiiviste saattaa tuntua nyt vähäpätöiseltä, mutta jos niitä ei korjata, ne voivat johtaa nollapisteen siirtymiseen, kosteuden tunkeutumiseen tai anturin vaurioitumiseen. Ota tavaksi suorittaa nopea silmämääräinen ja toiminnallinen tarkastus aina, kun otat laitteen varastosta. Kytke virta, anna laitteen lämmetä, suorita kalibrointi, tarkista kuva ja varmista asetukset. Viiden minuutin tarkkaavaisuus säästää sinut ikäviltä yllätyksiltä, kun olet maastossa ja villisika astuu ampumaetäisyydelle.
Olemme havainneet, että lämpökamerat kestävät yli 10 vuotta, kun niitä hoidetaan ja huolletaan asianmukaisesti. Tämä on tiimimme keräämää todellista kokemustietoa, ei markkinointilukuja. Laitteet, jotka saavuttavat tämän käyttöiän, ovat niitä, joiden omistajat ovat noudattaneet seuraavia perusohjeita: puhdistaminen tarpeen mukaan, asianmukainen säilytys, akkujen oikea käsittely, laiteohjelmiston pitäminen ajan tasalla sekä anturin kalibroinnin salliminen ilman häiriöitä.
Merkkejä siitä, että lämpömittarisi tarvitsee uudelleenkalibrointia
Toisinaan lämpökameran kuvanlaatu heikkenee niin vähitellen, ettet huomaa sitä heti. Varoitusmerkkien tunteminen estää sinua syyttämästä kameraa ongelmista, jotka voidaan korjata yksinkertaisella kalibroinnilla. Epäjohdonmukaiset lukemat, äkilliset vaihtelut tai odottamattomat lämpötilalukemat; epäselvät lämpökuvat, joiden terävyys on heikentynyt jopa linssin puhdistuksen jälkeen; epätavalliset häiriöt, kuten outoja kuvioita tai värejä, jotka eivät liity todellisiin lämpösignaaleihin; sekä voimakkaiden iskujen jälkeen – kameran pudottaminen voi aiheuttaa sisäisten anturien siirtymisen paikoiltaan.
Tähtäimen liikkeen tai kalibrointivirheen merkkejä ovat esimerkiksi äkilliset, selittämättömät kohdistuspisteen (POI) hyppäykset, renkaiden ruuvien näkyvä löystyminen, liukuminen kiskolla, ristikon epäjohdonmukainen käyttäytyminen tai jatkuvat siirtymät, joita ei voida korjata säätöpyörän napsautuksilla. Tarkista laitteiston osat löysien ruuvien, halkeamien renkaissa tai kiskon vääntymisen varalta. Tarkista, onko ristikon heilumista näkyvissä näytöllä, ja suorita NUC-testi varmistaaksesi sisäisen kalibroinnin vakauden. Jos NUC-testin suorittaminen ei ratkaise kuvan ongelmia, saattaa olla aika ammattimaiselle tehdaskalibroinnille. Suurin osa nykyisin markkinoilla olevista lämpökameroista on jo kalibroitu. Aivan kuten useimmat elektroniset mittauslaitteet, myös upouusi infrapunakamera on asetettu tehdasasetuksiin. Ajan myötä kalibroinnissa voi kuitenkin tapahtua muutoksia elektronisten komponenttien ikääntymisen vuoksi. Lämpökamerateollisuuden yleinen suositus on, että laite tarkastutetaan tehtaalla kerran vuodessa, jos olet ahkera käyttäjä, tai kahden vuoden välein satunnaisen käytön tapauksessa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Miksi lämpökameran kuva jumiutuu satunnaisesti?
Kyseessä ei ole jumittuminen tai toimintahäiriö — laite kalibroi itseään. Kun otat lämpökameran ensimmäistä kertaa käyttöön, saatat yllättyä siitä, että se jumittuu toisinaan. Tämä ei ole toimintahäiriö — laite vain kalibroi itseään. Lämpökamerat ovat erittäin herkkiä ympäristön lämpötilan muutoksille. Näytössä näkyy viimeisin kuva, kun sisäinen suljin peittää anturin ja suorittaa epätasaisuuden korjausta. Se kestää vain sekunnin tai kaksi, ja se tapahtuu harvemmin, mitä pidempään laite on päällä.
Kuinka usein minun pitäisi kalibroida lämpömittarini?
Automaattitilassa laite hoitaa tämän puolestasi – sinun ei tarvitse miettiä asiaa. Jos käytät manuaalitilaa, kalibroi laite uudelleen aina, kun kuva alkaa näyttää kohinalta, raidoituneelta tai epätasaiselta. Käynnistä FFC, kun kuva alkaa näyttää epätasaiselta koko näytön alueella. Yleisiä merkkejä ovat raidoitus, täplät tai samea “likainen lasi” -ilme, jota ei ollut näkyvissä vielä muutama minuutti sitten. Huomaat tämän usein suuren lämpötilan muutoksen jälkeen, kuten astuessasi lämpimästä kuorma-autosta kylmään ilmaan. Hyvä tapa: suorita aina manuaalinen kalibrointi, kun käynnistät laitteen ensimmäisen kerran ja aina, kun siirryt hyvin erilaisiin lämpötilaolosuhteisiin.
Voinko käyttää tavallista lasinpuhdistusainetta lämpökameran linssissä?
Ei. Vältä tavallisten silmälasien puhdistusaineiden käyttöä lämpökameroissa. Lämpökameroiden linsseissä käytetään germaniumia tai erikoismateriaaleja, joissa on ainutlaatuiset pinnoitteet, jotka reagoivat eri tavalla kuin tavallinen lasi. Ammoniakkipohjaiset puhdistusaineet, kuten Windex, vahingoittavat heijastuksenestopinnoitteita. Käytä vain optisen luokan puhdistusaineita, jotka on suunniteltu pinnoitetuille linsseille, ja levitä aine aina ensin mikrokuituliinaan – älä koskaan suoraan linssille.
Kuinka kauan lämpökamera kestää, kun sitä huolletaan asianmukaisesti?
Hyvin huollettu lämpökamera voi kestää 5–10 vuotta tai jopa pidempään, riippuen sen valmistuslaadusta, käyttötiheydestä ja huoltokäytännöistä. Itse lämpöanturi voi toimia kymmeniä tuhansia tunteja. Suurimmat käyttöiän uhat ovat kosteusvauriot, vääränlaisesta puhdistuksesta johtuvat linssin naarmut sekä akun vuotaminen varastoinnin aikana. Noudata tämän oppaan hoito-ohjeita, niin laitteesi pysyy luotettavana vuosien ajan.
Pitäisikö paristot poistaa pitkäaikaisen varastoinnin ajaksi?
Kyllä. Pitkäaikaista varastointia varten poista paristot aina laitteesta vuotojen estämiseksi, sillä vuodot voivat vahingoittaa sisäisiä komponentteja. Jos laitteessasi käytetään ladattavia akkuja, lataa niitä säännöllisesti myös silloin, kun laitetta ei käytetä, jotta niiden käyttöikä säilyy. Lataa ladattavat akut osittain kahden tai kolmen kuukauden välein, jotta vältetään syväpurkautuminen, joka voi heikentää niiden kapasiteettia pysyvästi.